to De Mello
Mies keksi tulen
Meni kylään esittelemään keksintöään
Kylän väki ihmetteli, oli kiinnostunut, mutta pelkäsi liikaa tarttua.
Mies jatkoi matkaa
Saapui uuteen kylää ja taas ihmiset kiinostuivat,
kiinnostuivat niin, että kirkosta katosi kansat.
Papit myrkyttivät viekkaasti tulenkeksijän ja laittoivat tulentekovälineet alttarille palvonnankohteiksi.
Kyläläiset ja maailma eli ilman tulta ja tuli pysyi alttarin päällä.
Olemmeko ottaneet Jeesuksen sanasta kaiken irti?
Kaunis Kuollut
kosteaa ja viileää
ei tuulen virettä
hiljaisessa, nurmen alla.
ei enää päivää, yötä
vain ikuisuuden kestävä pimeä hetki.
on kulunut aikaa viimeisestä tahdista. Iho papyrusta, luut hauraana.
ei tarvitse liikkua. Ei tarvitse tehdä mitään, ei tasan mitään. Silti olen?
en ole taivaassa, silti hymyilen? Miksi en itke vaikka en näe äitiä ja isää.
Ei pakokauhua
Turvassa olen, jumalan lämmössä.
mitä olin, kun vielä olin?
Muistoissani voin matkustaa ja rakkautta näen.
Näen soittoni nyt uudessa valossa.
turhaanko, vaikka minua ei siellä muistella?
ei tunnu pahalta.
Olen onnellinen, kun sain etsiä, vaikka en löytänytkään.
Elämässäni oli värejä, makuja ja tuoksuja.
en osannut laskea irti ja hellittää.
Nyt näen, miten elämäni on mennyt juuri niin kuin pitikin.
Hyvin, oikein hyvin,
vaikka parhaani pukaan yritin siihen vaikuttaa ja suunnitelmia sotkea.
olen onnellinen, vaikka en voi pölyisiä luitani liikuttaa, eikä sydän rinnassa enää lämmitä, veri ei ole enää kohisemassa.
Tunnen silti Jumalan ja se on kaikki, mitä oikeastaan tarvitsen ja olen koskaan tarvinnut.
